Lauantain intensiivisen ja hiostavan Hullujen Päivien seikkailun jälkeen alkoi hiukoa. Oli aika tyydyttää lihallinen ja kalallinen himomme! Päätimme kokeilla Rautatientorin läheisyydessä sijaitsevaa Café ja Bistro Leonardoa. Sisään astuttaessa näkyi ensisilmäyksellä mukavasti sisustettu, mutta melko täyteen ahdettu ravintola. Lähes heti saavuttuamme meitä tultiinkin jo palvelemaan. Leonardo oli käytännössä asiakkaita pullollaan, ja aluksi vaikutti siltä, että joutuisimme jatkamaan matkaan toistaiseksi tyhjin vatsoin. Meidät kuitenkin ohjattiin ravintolan nurkassa sijaitsevaan isohkoon pöytäryhmään, joka oli varattu jollekulle. Ehkäpä meitä osattiin odottaa.
Asetuimme kotoisasti mukavan pehmeille nahkasohville. Ikkunasta antoi vastapäätä kohoaville rautatieaseman kivimiehille. Juomaksi tilasimme vettä, tuota aina niin terveellistä ja tilanteeseen kuin tilanteeseen soveltuvaa divetyoksidia. Ruokavalikoima oli ihan kohtalainen. Tarjottavaa oli perinteisistä antipasteista pizzoihin ja liharuokiin suoraan grillistä. Myös kasvissyöjille tuntui löytyvän jotain. Onnenpyörä pyörähti ja nälkäisinä valitsimme barbaarimaisesti suoraan pääruuat. Tällä kertaa Leonardoa edustivat naudan liha ja lohi: Taglata di Manzo con Patate Arrosto ja Salmone con Salsa Fredda ai Peperoni e Insalata di Patate. Kummatkin ateriat ovat gluteenittomia ja laktoosittomia. Ruokalistan mukaan liha on ”Laavakivigrillissä grillattua siivutettua naudan ulkofileetä, parmesania ja rosmariiniperunoita”. Lohi puolestaan ”Lohifileetä paprikakastikkeella ja italialaista perunasalaattia”.
Asiakasmäärään nähden ateriamme putkahtivat eteemme huomattavan lyhyellä varoitusajalla. Ruoka oli aseteltu kauniisti lautasille, ja ulkomuotonsa puolesta kummatkin ateriat saivat kiitettävän ellei paremman arvosanan. Kummatkin jäivät kuitenkin ns. lautasmallista aika kauaksi. Liha-ateriasta lihaa oli n. 50 %, lisukkeita 30% ja kasviksia jotakuinkin 20%. Silmämääräisellä arviolla lihaa oli noin 140 grammaa. Toisin sanoen isomman miehen nälkää ateria ei kokonaan vienyt. Liha oli siivuttu mukavan pieniksi suupaloiksi ja se oli kypsyysasteeltaan mediumia. Päälle oli ripoteltu ohueksi leikattuja parmesan siivuja, jotka eivät muuten maistuneet juuri miltään. Rosmariiniperunat olivat ihan hyviä, mutta eivät tuottaneet mitään erityistä ahaa-elämystä. Lautasen hienoin detalji oli somaksi keoksi koottu kasvisklöntti, jonka peruspilarina toimi marinoitu paahdettu artisokka, joka oli peitetty mm. paahdetuilla paprikasiivuilla. Artisokka oli pahaa! Koko kasvisosuus saikin koko ateriassa huonoimmat pisteet, maku oli sama kaikissa kasviksissa ja koostumus lötkö. Positiivisinta oli liha, joka oli erittäin maukasta. Se maistui lihalta. Se oli (osittain) mureaa ja suussa sulavaa. Lihan proteiinien biologinen arvo jäi kuitenkin erinomaisesta vain kiitettäväksi, sillä se sisälsi kohtalaisen paljon sidekudosta.
Lohi oli sopivan kypsää, muttei kuivaa ja hyvin maustettua. Pieni nainen sai annoksesta mahansa mukavasti täyteen, joutumatta kärsimään ähkystä. Perunasalaatti oli hyvää ja sipuliakin oli rohjettu laittaa tarpeeksi. Kala-aterian kylkeen lisätty kasvisklöntti ei ilahduttanut tätä toistakaan ruokailijaa, vaikka normaalisti rakastan kasviksia. Jäi ihmetyttämään miksi kasviksia kypsennetään niin kauan. Tulokseksi kun oli saatu vain huono maku ja kylkiäisenä kadotettu vitamiinit!
Naudanliha-ateria maksoi 22,50 € ja lohiateria 18.40 €. Hinta-laatu-täyttävyys-suhde oli keskinkertainen.
Negatiivisena puolena itse ravintolassa oli pöytäryhmän sijainti suuren pylvään takana, jolloin tarjoilijat katosivat taitavasti sen taa. Palvelua joutui odottamaan, erityisesti siinä vaiheessa, kun olimme valmiita pyytämään laskun. Lopulta laskua piti käydä pyytämässä tiskiltä. Toki se, että asiakkaita oli paljon ja henkilökuntaa suhteessa vähän, vaikutti asiaan. Toisaalta tekihän pylväs paikasta rauhallisemman. Kokonaisarvosanaksi Hyvä(?).
Ikkunasta oli muuten mukava vakoilla ohikulkijoita!
